Yhteiskunta

Kansallissosialistisen Saksan tuho – 80 vuotta sitten

Vuonna 1933 Saksan parlamentissa äänestettiin poikkeuslaista, joka myönsi Kansallissosialistiselle Saksan työväenpuolueelle (natsit) ja sen johtajalle Adolf Hitlerille väliaikaisen yksinvallan. Laki hyväksyttiin konservatiivisen oikeiston ja poliittisten keskiryhmien tuella. Sosialidemokraatit äänestivät lakia vastaan. Lain säätämisen jälkeen poikkeuksesta tuli pysyvä. Saksa oli siirtynyt diktatuuriin.

Saksassa alkoi nopea muutos. Vapaa tiedonvälitys kävi mahdottomaksi. Natsit vainosivat poliittisia vastustajiaan sekä juutalaisia, romaneja ja seksuaalivähemmistöjä, jotka suljettiin "uudelleenkoulutusleireihin", joita alettiin myöhemmin kutsua keskitysleireiksi. Hitler ei noudattanut ensimmäisen maailmansodan rauhansopimusta. Kansallissosialistit halusivat tehdä Saksasta vahvan ja suuren. Toimintaa ohjasi ajatus yhdestä kansasta, yhdestä valtakunnasta ja yhdestä johtajasta. Nopea sotilaallinen varustautuminen jatkui.

Vuonna 1936 Saksa aseisti uudelleen Reininmaan, mikä oli suoraan ristiriidassa rauhansopimuksen kanssa. Vuonna 1938 Itävalta liitettiin osaksi Saksan "tuhatvuotista valtakuntaa". Tämän jälkeen Hitler havitteli Tšekkoslovakian saksankielisiä alueita. Hän tarvitsi siihen sopimuksen. Münchenin sopimuksessa syyskuussa 1938 länsivallat antoivat Saksalle Sudeettialueet, luullen Hitlerin nyt olevan tyytyväinen ja suursodan vältetyn. Tšekkoslovakialta ei kysytty mitään, mutta se joutui pakon edessä luovuttamaan alueet. Hitler rikkoi pian Münchenin sopimuksen valloittamalla koko Tšekin ja pakottamalla Slovakiaan heikon nukkehallituksen.

Länsivallat seurasivat tapahtumia sivusta. Maaliskuussa 1939 Hitler pakotti Liettuan luovuttamaan Memelin alueen Saksalle. Länsivaltojen lepyttelypolitiikka jatkui.

Seuraava Hitlerin sopimus oli niin sanottu Molotov–Ribbentrop-sopimus Stalinin kanssa. Siinä jaettiin etupiirit: Saksa saisi Puolan länsiosan, Neuvostoliitto Puolan itäosan, Baltian maat ja Suomen. Syyskuussa 1939 Saksa ja Neuvostoliitto ryhtyivät toteuttamaan sopimusta jakamalla Puolan. Tällöin Iso-Britannia ja Ranska, jotka olivat antaneet Puolalle turvatakuut, joutuivat julistamaan sodan Saksalle. Maailmansota alkoi. Länsivallat olivat epäonnistuneet lepyttelypolitiikassaan.

Vuoden 1940 aikana Saksa valtasi Belgian, Hollannin, Tanskan, Norjan ja Ranskan. Näiden voittojen jälkeen Hitlerin suosio Saksassa oli huipussaan. Ketään ei kiinnostanut lehdistönvapaus, ihmisoikeudet tai rauha, kunhan Saksa menestyi. Hitlerin karisma häikäisi myös monia ulkomailla. Suomessakin jotkut ihailivat kansallissosialistien ja Hitlerin energistä toimintaa.

Vuonna 1941 Hitler rikkoi Stalinin kanssa tekemänsä sopimuksen hyökkäämällä Neuvostoliittoon. Hän halusi idästä raaka-aineita ja elintilaa saksalaisille. Vuoden 1941 lopulla Saksa julisti sodan Yhdysvalloille. Saksan sotilaalliset tappiot Afrikassa ja itärintamalla herättivät epäilyksiä Hitlerin neroudesta. Hitler ei suostunut kompromisseihin. Jos saksalaiset eivät kyenneet sotilaalliseen voittoon, heidän kohtalokseen jäi tuhoutua johtajansa mukana.

Asiakirja kansallissosialistisen Saksan ehdottomasta sotilaallisesta antautumisesta allekirjoitettiin ensin 7.5.1945 Reimsissä länsiliittoutuneiden komentajan, kenraali Eisenhowerin esikunnassa, ja toistamiseen Berliinissä 8.5.1945. Hitler oli jo surmannut itsensä. Noista tapahtumista on nyt 80 vuotta.

Yle Areenassa on parhaillaan katsottavissa kaksi kiinnostavaa dokumenttia. Toinen kertoo Espanjan diktaattori Francosta, toinen Adolf Hitleristä. Molemmissa haastatellaan aikalaisia. Hitler-dokumentti päättyy Hitlerjugendin johtajan Baldur von Schirachin kommenttiin: "Näinäkin aikoina suljemme silmämme monilta asioilta, joita tapahtuu."

Katsomisen arvoisia dokumentteja. Suosittelen.

Kuva JL 2010. Dachaun keskitysleiri.