Valtuutetun vuosi

Huhtikuussa 2025 järjestetyissä kuntavaaleissa tulin valituksi kaupunginvaltuutetuksi. Vaaliesitteeni keskeisiä teemoja olivat kulttuurikaupunki Kerava, työllisyys sekä laadukas rakentaminen. Tässä blogissa nostan esiin muutamia keskeisiä valtuustovuoteen liittyviä asioita.
Valtuuston järjestäytymiskokouksessa minut valittiin kaupunkiympäristölautakunnan jäseneksi sekä lupajaoston puheenjohtajaksi. Näissä luottamuselimissä käsitellään erityisesti rakentamiseen ja kaupunkiympäristöön liittyviä asioita.
Yksi tärkeimmistä valtuuston päättämistä asioista oli kaupunkistrategia. Strategiassa Keravan visioksi määriteltiin kestävästi kasvava kaupunki. Kaupunkistrategia on tärkeä asiakirja, sillä se ohjaa sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden päätöksentekoa. On ymmärrettävää, että strategian valmistelussa joudutaan tekemään kompromisseja. Lopputulos on kuitenkin mielestäni hyvä. Strategian keskiössä ovat hyvinvoivat keravalaiset. Tämä näkyy esimerkiksi toimintamahdollisuuksien ja osallisuuden korostamisena. Kaupungin talous hoidetaan vastuullisesti. Strategiassa Keravan visiona on kestävästi kasvava Kerava, mikä tarkoittaa muun muassa ekologisesti kestävää kaupunkia.
Loppuvuodesta 2025 hyväksyttiin kaupungin toimintasuunnitelma ja talousarvio. Talousarviossa hyväksyttiin tuloveron 0,3 prosenttiyksikön korotus. Tuloverokertymän arvioitiin olevan vuonna 2026 noin 8,4 prosenttia suurempi kuin vuonna 2025. Euroissa tämä tarkoittaisi noin seitsemää miljoonaa euroa.
Pidin asiasta valtuustossa puheenvuoron. On erinomainen asia, mikäli tuloverokertymä kasvaa arvioidusti. Se kuitenkin edellyttää työllisyystilanteen selkeää paranemista. Toistaiseksi työllisyystilanne ei ole merkittävästi parantunut, vaikka pieniä positiivisia merkkejä onkin nähtävissä. Työllisyyden paraneminen on kriittinen menestystekijä myös kaupungin talouden näkökulmasta. Työllisyyden edistämisessä tarvitaan Keravan työllisyyspalveluiden, koulutuksen ja yritysten yhteistyötä.
Kaavoitukseen liittyen yksi merkittävimmistä päätöksistä oli aseman parkkitalon rakentamiseen liittyvä kaava. Julkisuudessa parkkitalon rakentamista nykyisen, kulttuurihistoriallisesti merkittävän Asemanpuiston kohdalle on vastustettu. Olin seuraamassa 24.1. järjestettyä asiaan liittyvää mielenilmausta Keravan asemalla. Kritiikkiä herättivät myös havainnekuvien antamat vaikutelmat rakennuksesta. En kuitenkaan huomannut, että parkkitalon rakentamista sinänsä olisi kovinkaan laajasti vastustettu. Valtuustossa punnittiin myös muita vaihtoehtoja parkkitalon sijoituspaikaksi aseman itäpuolella, mutta vaihtoehtoisia paikkoja oli hyvin vähän. Lisäksi asemanseudulle on suunniteltu asuntorakentamista. Nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan näkyneet kaavaehdotuksessa, mikä ymmärrettävästi aiheutti keskustelua. Kaupunkiympäristölautakunnassa tein ehdotuksen, että uusi avoin Asemanpuisto rakennettaisiin parkkitalon länsipuolelle nykyisen parkkipaikan kohdalle. Näin Asemanpuiston tarina voisi jatkua uudessa paikassa ja Keravan vehreys säilyä. Lisäksi rakennuksen ulkonäköä suunnitellaan uudelleen. Parkkitaloon tulee myös runsaasti polkupyöräpaikkoja, mikä toivottavasti lisää pyöräilyä kaupungissa.
Päätös ei ollut helppo, mutta äänestin rakentamisen puolesta. Vastaehdotuksessa esitettiin asian palauttamista valmisteluun. Valtuustossa parkkitalon kaava hyväksyttiin äänin 46–5.
Jatkossa meidän on saatava suunnitelma asemanseudun muusta rakentamisesta sekä parkkitalon suunnitelluista tuotoista kaupungille. Parkkipaikkoja on tarkoitus vuokrata alueen asukkaille, ja liityntäpysäköinti olisi ainakin osittain maksullista.
Isoja kaava-asioita ovat olleet myös Koillis-Kytömaan kaava ja datakeskuksen kaava. Koillis-Kytömaan tapauksessa kannatin asian palauttamista valmisteluun. Kytömaan suo ja lähde ovat alueella merkittäviä luontokohteita. Alueen luonnon säilyttäminen on myös linjassa Keravan kaupunkistrategian kanssa. Meidän tulee hakea tasapainoa rakentamisen, elinkeinotoiminnan ja ympäristön kannalta kestävän tulevaisuuden välillä.
Datakeskuksen kaava hyväksyttiin yksimielisesti. Alue sopii hyvin työpaikka-alueeksi, ja valmistelussa kaupungin viranomaiset olivat tehneet hyvää työtä ottamalla huomioon viherkäytävät ja Keravanjokilaakson luonnon.
Kerava on kulttuurikaupunki. Tein valtuustoaloitteen taieidentapahtuman saamiseksi Keravalle. Keravalaisten asukaspalautteessa on esitetty toiveita kaupunkikulttuurin lisäämisestä. Kulttuuritapahtumat ovat yksi keino elävöittää keskustaa ja samalla tukea paikallista yritystoimintaa. Kaupungin keskustan elävöittäminen on yksi kaupunkistrategian kärkihankkeista.
Toukokuussa valtuusto hyväksyi kaupungin palveluverkkosuunnitelman. Kannatin hallituksen esitystä. Suunnitelmaan sisältyy esimerkiksi Kauppalantalon peruskorjaus, mikä on erinomainen asia. Kulttuurin osuus suunnitelmassa jäi kuitenkin melko ohueksi. Jatkossa Keravan tulee nostaa profiiliaan kulttuurikaupunkina.
Killan koulun ja liikuntasalin tulevaisuus aiheutti keskustelua. Vaihtoehtoisia ja käyttökelpoisia ratkaisuja Killan koululle ja liikuntasalille ei juuri esitetty. Killan koulua tarvitaan myös tulevaisuudessa oppilaiden lisäksi tukemaan alueen asukastoimintaa. Liikuntasali on erityisen tärkeä liikuntaa harrastaville nuorille.
Työllisyyden parantamisen tulisi olla yksi seuraavan valtuustovuoden painopisteistä. Tässä tehtävässä kaupungin, yritysten ja oppilaitosten tulee tehdä tiivistä yhteistyötä. Keskustan elävöittäminen tapahtuu laadukkaan rakentamisen, kulttuurin ja yritysten yhteistyön kautta. Asukkaiden viihtyvyys ja ympäristöarvot on otettava huomioon kaikessa toiminnassa.
Terveisiä ja katse tulevaisuuteen,
Jari L.