Työllisyyden pitää parantua

Keravan alkuvuoden 2025 verokertymä on alle talousarvion. Veroja on karttunut alle ennakoidun oikeastaan kaikissa kunnan tuloihin vaikuttavissa veromuodoissa. Eniten tavoitteesta jälkeen on jäänyt tulovero. Myös kiinteistöverojen ja yritysten maksamien yhteisöverojen kertymät ovat hiukan alle ennakoidun. Myös kunnan saamat myyntitulot, kuten tonttien myynnistä saatavat tulot, ovat ennakoitua pienemmät.

Keskeinen syy talouden alakuloon on työttömyys. Viimeisimpien tietojen mukaan työttömyysprosentti Keravalla on yli 12 prosenttia. Se lähentelee jo synkimmän lamavuoden 1994 lukuja. On ymmärrettävää, että työtä vailla olevat ihmiset eivät uskalla käyttää yritysten palveluita puhumattakaan siitä, että he alkaisivat rakentamaan omakotitaloa. Työttömyys vaikuttaa myös kunnan saamiin tuloveroihin, ja työttömyyden hoitoon liittyvät toimet aiheuttavat kunnalle menoja. Kulutuskäyttäytymiseen vaikuttaa lisäksi työllisten kokema epävarmuus – tulevaan varaudutaan säästämällä.

Työttömyys liittyy taloudellisiin suhdanteisiin. Toisaalta Suomen läheisissä naapurimaissa Ruotsissa ja Virossa työllisyystilanne on olennaisesti parempi, vaikka myös ne elävät samassa kansainvälisessä suhdannetilanteessa Suomen kanssa.

Suomen hallituksen keskeinen tavoite on velkaantumisasteen pienentäminen. Tämä onnistuu bruttokansantuotetta kasvattamalla tai menoja vähentämällä. Näin velan määrä suhteessa BKT:hen vähenisi. Nyt Suomen talous ei kasva menojen kasvaessa. Menoja lisäävät esimerkiksi nopeasti kasvavat sotilasmenot. Sosiaalietuihin ja muihin julkisiin menoihin kohdistuvat leikkaukset toisaalta aiheuttavat epävarmuutta kansalaisissa ja työntekijöissä. Erilaisten tukien vähentäminen vähentää käytettävissä olevia tuloja. Leikkaukset merkitsevät myös työntekijöiden vähentämistä erilaisista tehtävistä, mikä osaltaan lisää epävarmuutta. Tämä negatiivinen kierre pitää katkaista.

Keravalla onkin mietittävä tarkkaan toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseksi. Koulutus, oppisopimuskoulutus ja uraohjauspalvelut ovat työllisyyteen liittyviä palveluita, joihin kunta voi vaikuttaa. Myös yritysten rooli on tärkeää. Keravalla on kaavoitettu yritystontteja ja liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Yrityksillä pitää vaan olla rohkeutta investoida.

Taloudellinen tilanne ei parane, ellei työllisyystilanne olennaisesti parane. Työllisyys on kaupunkilaisten hyvinvoinnin keskeinen edellytys. Kestävä talous toteutetaan työllisyyttä parantamalla.