Suomi nousuun datakeskuksilla?

Suomen kansantalous on kasvanut hyvin hitaasti viimeiset viisitoista vuotta. Pääministeri Petteri Orpon talouskasvua edistäviksi keinoiksi on esitetty työmarkkinoiden uudistaminen, paikallinen sopiminen, työtaisteluoikeuksien rajoittaminen sekä työllistämisen helpottaminen. Näkyvyyttä kasvuun johtavista toimialoista on kuitenkin toistaiseksi vähän.

Esimerkiksi 2000-luvun alussa Suomessa katsottiin, ettei maa pärjää alhaisten tuotantokustannusten työpaikoilla, vaan panostuksen tulisi olla korkean osaamisen, innovaatioiden ja koulutuksen kehittämisessä.

Nyt Suomeen suunnitellaan datakeskuksia useille paikkakunnille. Datakeskus eli palvelinkeskus on tila, jossa laitteet käsittelevät ja tallentavat dataa. Datakeskukset varmistavat digitaalisten palveluiden toimivuuden ja ovat välttämättömiä digitaalisessa maailmassa.

Datakeskuksilla on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyötyinä ovat työpaikat keskuksia rakennettaessa ja ylläpidettäessä sekä myyntitulojen ja osittain yhteisöverojen tuomat tulot kunnille. Lisäksi datakeskukset tuottavat runsaasti hukkalämpöä, jota hyödyntämällä voidaan helpottaa lähialueen kiinteistöjen lämmitystä.

Huonoina puolina on se, että datakeskukset kuluttavat paljon energiaa. Kestävän kehityksen näkökulmasta energiatehokkuutta tulisi parantaa siten, että kokonaisenergiankulutus ei kasva. Datakeskukset eivät myöskään tuo maahan tuotekehitysosaamista, vaan mahdolliset työpaikat liittyvät lähinnä rakentamiseen, ylläpitoon ja valvontaan. Ne eivät suoraan edistä uusien innovaatioiden vientiä ulkomaille.

Datakeskukset voivat olla pieni osa talouskasvun polkua, mutta niiden avulla Suomi ei nouse nykyisestä talousahdingostaan. Kannattaisi palata visioon, jossa maamme tulevaisuus rakentuu koulutukseen, korkeaan osaamiseen sekä innovaatioihin jotka tuovat maahan myyntituloja kansainvälisen kaupan kautta.

Jari Laukia