Sosialidemokraattista yhdistystoimintaa Keravalla 120 vuotta.

Keravan Työväenyhdistys (KTY) perustettiin joulukuussa 1905. Seuraavana vuonna yhdistys liittyi Sosialidemokraattisen puolueen jäseneksi. Pitkään taipaleeseen on liittynyt nousuja ja laskuja. Yhdistyksen jäsenet toimivat aktiivisesti kuntapolitiikasa ja paikallisessa kulttuurikentässä. Keravasta tuli itsenäinen kauppala vuonna 1924. Sen jälkeen pidetyissä kunnallisvaaleissa olivat yleensä valtuuston suurin ryhmä. SDP sai yleensä 9–13 valtuutettua valtuustoon.

1980-luvulle tultaessa paikallisyhdistys oli sisäisesti riitaisa. Vuoden 1976 kunnallisvaalien jälkeen SDP:n valtuustoryhmä jakautui sisäisten ristiriitojen vuoksi kahtia. Viisi valtuutettua perusti sitoutumattomien ryhmän ja äänesti valtuustossa keskustoikeiston mukana. Valtuustokautta voidaan luonnehtia riitaisaksi ja osittain kaoottiseksi. Vuoden 1980 kunnallisvaaleissa SDP palasi valtuuston suurimmaksi ryhmäksi.

Työväenyhdistyksen toiminta päättyi vuonna 1997 taloudelliseen konkurssiin. Konkurssiin yhdistyksen ajoi 1980-luvun lopulla nykyisen liikekeskus Karusellin paikalle rakennettu liikekiinteistö Aleksintori. 1990-luvun taloudellisen laman aikana yhdistys ei enää selviytynyt lainojen koroista ja lyhennyksistä, vaan hakeutui sitkeän sinnittelyn jälkeen konkurssiin.

Konkurssi vaikutti poliittisen toiminnan lisäksi KTY:n laajaan kulttuuritoimintaan. Yhdistyksen piirissä toimivat Työväen Näyttämö, elokuvateatteri Keskus-Kino sekä soittokunta. Huvitoimikunta järjesti tansseja, ja sekä nuorille että eläkeläisille oli omaa toimintaa. Yksilöllisten arvojen korostuessa 1990-luvulle tultaessa kulttuuritoiminta oli jo taloudellisissa vaikeuksissa, ja se näivettyi lopullisesti KTY:n konkurssin myötä vuonna 1997.

Heti konkurssi-ilmoituksen jälkeen perustettiin uusi yhdistys, Keravan Demarit ry, jatkamaan sosialidemokraattisen paikallisyhdistyksen toimintaa. Murrosvuosien jälkeen uusi yhdistys vakiinnutti toimintansa, ja vuonna 2004 SDP voitti kuntavaalit saaden 16 valtuustopaikkaa. Tämän jälkeen puolue menetti paikkoja kuntavaaleissa, kun kokoomus nousi johtavaan asemaan keravalaisessa kuntapolitiikassa. Sosialidemokraattisen puolueen ohella myös paikallisyhdistys on joutunut pohtimaan suhtautumistaan nousevaan ympäristötietoisuuteen sekä etnonationalistiseen oikeistoon.

2000-luvun keskeisiä kuntapoliittisia teemoja Keravalla ovat olleet keskustelu kuntaliitoksista ja Vantaa–Kerava-hyvinvointialueen perustaminen. Sosialidemokraatit kannattivat hyvinvointialueen muodostamista. Alueliitoksista mielipiteet vaihtelivat, ja lopulta päädyttiin pääkaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksiin. Vuonna 2023 Keravan Demarit ry:n nimi muutettiin muotoon SDP Kerava ry. Vuoden 2025 vaaleissa sosialidemokraatit nousivat jälleen kaupungin suurimmaksi poliittiseksi ryhmäksi. Sosialidemokraattiset arvot ja puolueen tavoitteet puhuttelevat kansalaisia.

Paikallisyhdistys on pitänyt pintansa yhteiskunnallisissa muutoksissa. 120 vuoden ajan SDP on ollut merkittävä toimija Keravan poliittisessa historiassa. Sekä puolueen että paikallisyhdistyksen on kuitenkin katsottava tulevaisuuteen: mitä toimintamalleja kannattaa säilyttää ja miten tavoitteita ja toimintaa tulisi uudistaa. Kyse on paikallisdemokratiasta, arvoista ja kaupunkilaisten hyvinvoinnista.

Tarkemmin sosialidemokraattisesta yhdistystoiminnasta Keravalla voi lukea juuri julkaisusta FT Jari Laukian kirjoittamasta historiikista Keravan Työväenyhdistys ja sen perilliset. Toimintaa kaupunkilaisten hyvinvoinnin puolesta 1980-2025.