Kevät kutsuu pyöräilemään

Tunnustan: olen erilaisten liikennemuotojen sekakäyttäjä. Kävelen, ajan polkupyörällä, käytän julkista liikennettä ja ajelen myös omalla autolla. Tässä jutussa keskityn pyöräilyyn nyt, kun aurinko paistaa ja kadut on siivottu hiekasta.

Kerava on pyöräilykaupunki. Täällä kaikki on lähellä, kevyen liikenteen väylät ovat verrattain hyvin hoidettuja, eikä maapinnan korkeuseroista aiheudu kohtuutonta rasitetta pyöräilylle. Liikenne- ja viestintäviraston (TRAFICOM) vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan jokainen suomalainen pyöräili tuollaiset 247 kilometriä vuodessa. Tämän perusteella voimme arvioida, että keravalaiset pyöräilivät yhteensä noin 9.5 miljoonaa kilometriä vuodessa. Jos ajatellaan eri vuodenaikoja, niin eniten pyöräillään juuri keväällä touko-kesäkuussa.

Suomen paikkakunnista eniten pyöräillään Oulussa – siis Oulussa, pohjoisen kaupungissa, jossa joskus on myös pakkasta ja sateista. Mutta näin se näyttää olevan: sääolosuhteet eivät aina ole pyöräilyn esteenä.

Keravalla kevyen liikenteen väyliä on noin 80 kilometriä, ja kaupungin sisäisessä liikenteessä pyöräilyn kulkutapaosuus on noin 17 prosenttia.

Pyöräilyllä on useita hyviä puolia. Pyörän hankkimisen jälkeen pyöräily on käytännössä maksutonta: pyörä ei tarvitse polttoainetta, eikä matkaa varten tarvitse ostaa lippua. Sähköpyörät pitää toki ladata, mutta niiden sähkönkulutus on ymmärtääkseni verrattain vähäistä. Pyöräily on myös monipuolistunut – tavallisten arkipyörien rinnalla on retkipyöriä, sähköpyöriä ja maastopyöriä. Pyöräily voi olla arkiliikuntaa tai harrastus kuntoilumielessä, ja se voi kuulua myös työmatkaliikuntaan. Kaikissa tapauksissa pyöräilyllä on myönteisiä terveydellisiä vaikutuksia.

Keravan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Liikenne on kaupungin suurin CO₂-päästölähde, joten liikennevälineen valinnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa päästöihin. Keravalla on myös pyöräilyyn liittyviä kaupallisia palveluita hyvin saatavilla.

Mikä Keravalla voisi olla paremmin pyöräilyyn liittyen? Yksisuuntaisia pyöräteitä voisi olla enemmän. Esimerkiksi Aleksis Kiven katu ja Paasikiven katu voisivat olla yksisuuntaisia sekä pyörille että autoille siten, että ne kulkisivat hiljaisella vauhdilla samaan suuntaan. Tällaisia katuja on jo useammalla paikkakunnalla Suomessa. Tämä toisi lisää tilaa pyöräilylle ja parantaisi turvallisuutta, kun myös pyöräilijät liikkuisivat samaan suuntaan.

Keravalta pääsee mukavasti pyöräretkelle naapurikuntiin – Tuusulaan, Sipooseen ja myös Vantaalle. Kunnollinen pyöräväylä Kytömaan kautta Järvenpäähän voisi olla paikallaan.

Mutta nyt, rasvaamaan ketjut – ja pyörälenkille!

Kuva JL 2026. Amsterdam. Hollanti ja Tanska ovat pyöräilyn suurmaita. Mutta kyllä Hollannissa voisivat ottaa mallia myös Keravalta. Kypärää kannattaisi käyttää.