Kaikki kivet on käännettävä työllisyyden parantamiseksi

Työttömyys ei ota vähentyäkseen. Uudenmaan kunnista korkein työttömyysprosentti on Keravalla, jossa syyskuun tilastojen mukaan työttömien osuus työvoimasta oli 12.5 prosenttia. Keravalla oli 2448 työtöntä työnhakija, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 988. Syyskuussa Keravalla oli 61 avointa työpaikka. Avointen työpaikkojen määrässä ei ole tapahtunut olennaista muutosta. Huonontunut työllisyystilanne vaikuttaa kunnan saamiin tuloverotuloihin ja kasvattaa työllisyyden hoitomenoja.

Tilanteen parantamiseksi ei riitä työttömän syyllistäminen ja vaatimus siitä, että hänen tulee kuukauden aikana hakea neljää työpaikkaa. Työllisyyspalveluiden tulee kaikin mahdollisin keinoin auttaa työtöntä työllistymään. Helppoja ratkaisuja ei ole mutta uusia toimintatapoja on ennakkoluulottomasti kehitettävä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Palkkatuki, työllistämistuki sekä oman yrityksen perustamiseen liittyvä starttiraha ovat käyttökelpoisia mahdollisuuksia työttömyyden vähentämisessä. Työvoimapoliittisesta koulutuksesta ei kannata tinkiä. Työllisyyden parantaminen vaatii ylikunnallista yhteistyötä. Esimerkiksi Keravalla työvoimaomavaraisuus on noin 75 prosenttia. Tämä kertoo sen, että monet keravalaiset käyvät muualla työssä. Toisaalta Keravalla käydään muualta työssä.

Maastamuutto saattaa olla yksilön kannalta yksi ratkaisu työttömyyteen. Euroopan Unionin alueella on yhteiset työmarkkinat. Mikäli kotinurkilta ei työtä löydy voi hakeutua töihin ulkomaille. Erityisesti nuorten, ammattitaitoisten ihmisten kohdalla tämä on realistinen vaihtoehto. Rakenteellista ongelmaa maastamuutto ei ratkaise. Vuonna 2025 Suomesta muutti ulkomaille noin 20 000 henkilöä. Määrä on hiljalleen kasvanut vuodesta 2021 alkaen.

Talouden suhdanteet elvyttävän talouspolitiikan ohella vaikuttavat työllisyyteen. Valtio voi talouspoliittisilla toimilla, veropolitiikalla, erilaisilla investointituilla ja julkisilla investoinneilla vaikuttaa työvoiman kysyntään. Kestävän kehityksen investoinnit, koulutus ja tutkimus- ja kehitystyö vaikuttavat pitkällä aikavälillä työllisyyteen. Tärkeää olisi, että yrityksillä olisi selkeä näkemys talouspolitiikan suunnasta, jotta ne uskaltaisivat tehdä investointeja ja rekrytoida työntekijöitä. Pelkästään vähävaraisten ihmisten etuuksista leikkaamalla ja julkista taloutta kurjistamalla työllisyys ei parane. Ne ruokkivat epävarmuutta ja vähentävät ihmisten tulevaisuudenuskoa. Erityisesti kasvavat sotilasmenot ja velan korkomenot kasvattavat valtion menoja. Vuoden 2027 valtion talousarvioesityksessä sotilasmenojen kasvu on noin 10 prosenttia. Sen sijaan vaikkapa työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoja ehdotetaan vähennettäväksi 26 prosenttia.

Orpon-Purran hallitus on tukenut yrityksiä ja pyrkinyt parantamaan työllisyyttä ja talouskasvua heikentämällä lakko-oikeutta, helpottamalla irtisanomisia, alentamalla yhteisöverokantaa sekä keventämällä hyvätuloisten verotusta. Nyt kun Suomen talous on lähtenyt hentoiseen kasvuun, on yritysten aika tehdä oma tehtävänsä työllisyyden parantamiseksi. Taloustieteilijä Sixten Korkmanin mukaan tarvitsemme markkinataloutta mutta emme markkinayhteiskuntaa. Julkista taloutta kuntatalous mukaan lukien ei saada kestävälle pohjalle, ellei työllisyystilanne parane. On käännettävä kaikki kivet työllisyyden parantamiseksi. 

Jari Laukia 27.10.2026